Hyvä on hyvää



Kukat. Hyviä. Viime-'lumettomalta'-viikolta.

-Mitä leipää tuo on?
-Ruis-siemenkolmioleipää.
-Ei ole hyvää?
-Eiku on.  Sun ikäisenä katsoin kun äiti söi siemenleipää ja mietin, että voi raukkaa kun pitää tuommoista syödä. Eikä ranskista, mitä me lapset syötiin. Mutta nyt tämä maistuu hyvältä.
-Mitä sä sit teet?
-Viipaloin ja pakastan osan.
-Miks?
-Ei tule syötyä kerralla.
-Eli se ei ole hyvää.

Kahden juuston ja avokadon smörre:
Goudajuustoa pohjalle.  Sitten avokadon viipaleita, joiden päälle ripotellaan suola-pippuria ja sitruunamehun pisaroita. Viipale brietä. Päälle ruohosipulia. Leivän ja avokadon rakenteet täydentävät toisiaan ja juustot ovat aina hyviä.

Hummeri. Ei hyvää.

Unikonsiemenet leivonnaisissa? Hyvää.

 

 

Alice Munron kirja  Viha, ystävyys, rakkaus. Hyvä.

 

Ylläoleva kahvikuppi nautittiin lentokentän väljässä ja rauhallisessa kahvilassa. Sen jälkeen pakkauduttiin viimeistä penkkiä myöten täynnä olevaan koneeseen. Istuttiin koneessa ja katsottiin, kuinka ruumasta vedettiin kaikki laukut ulos ja etsittiin sitä matkatavaraa, jota ei oltu pakattu laukkuun vaan laatikkoon. (Mihin laukkuja tosiaan tarvitaan, kun matkatavarat kulkee kätevästi myös laatikoissa!)

 

Ilmassa luin kirjan tarinoista Nokkosen. Siellä pilvissä, jalat irti maasta mutta tiukasti vieruskavereiden välissä, yhden ohikiitävän hetken verran tajusin jotain elämästä. Jotain, joka muistutti makean latten ja sitruunaisen muffinsin makua aurinkoisena sunnuntaipäivänä hyvässä seurassa nautittuna. Mutta joka oli kuitenkin jotain ihan muuta. Kotona luin kertomuksen uudestaan. Ja vielä pari kertaa uudestaan. Tähdenlentoa ei voi napata kuin kerran, mutta kertomus muuttaa muotoaan jokaisella lukukerralla. Hyvän kirjan merkki.

Star Wars kakku

Kuopus täytti 5 vuotta. Virallinen päivä on ensi viikolla, kaverisynttärit oli tänään. Toivomus oli mitä vain mutta Star Warsia.

Star Wars kakku.
Star Wars vohvelit.
Star Wars naposteltavat.

Kakku tuli vastaan torstain HS:ssä.

Sitruuna-lakritsipiirakka:
200 g voita sulatetaan, lisätään yhden sitruunan mehu.
4 kananmunaa ja 3 dl sokeria vatkataan.
5 dl vehnäjauhoja, 2 tl vaniljasokeria ja 1 tl leivinjauhetta sekoitetaan.
Yhdistetään keskenään. Ohjeen mukaan paistetaan uunivuoassa 30 min 200 C. Paistoin irtopohjavuoassa 1 h 175 C.

Kuorrutus
10 Käck patukkaa
2 dl kuohukermaa, keitetään paksuksi kastikkeeksi, noin 20 minuuttia. Jäähtyneenä kakun päälle.

Halkaisin kakun.

Täyte
2 prk lime-valkosuklaarahkaa
2 dl kermaa
1 limen mehu
3 rkl sokeria
Kerma vatkataan, rahka, lime ja sokeri lisätään. Lime neutraloi rahkan happamuutta, joten se itse asiassa siis pehmentää makua. Täyte ei mennyt kakkuun ihan kokonaan.

Kakku kootaan ja kuorrutetaan.

Kakun päälle asetellaan aikaisemmin rakennettu Star Wars alus. Viime hetkellä huomataan, että alus on hukassa. Korvataan alus karambola -viipaleilla, jotka kiinnitetään kakkuun miekoilla (=star + war). Juuri ennen kynttilöiden puhallusta alus löydetään, vaihdetaan koristeita vielä kerran.

Kakku tehtiin aamulla ennen syntymäpäivien alkua. Se ei ole kakkukoristelutaiteen helmi, mutta se oli hyvää.

Kesäpuuhaa II

Mansikoita ja mascarponea

Kylmien kevät-kesäiltojen puuhaa

Kumkvatteja ja persikoita

Uunista ulos, toisenkin kerran

Suklaakeksit, browniet, pannukakut

Kuulostaa viikonlopulta!

Me menemme mökille.

'Miks aina, miks me ei koskaan olla kotona?' 'Oltiinhan me koko syysloma' 'Niin mut mä en' 'Istuppa nyt tuohon. Kyllähän sää ymmärrät, että tää on viimeinen kerta tälle kesälle, seuraavan kerran mennään ens kesänä, B pettyis valtavasti jos et tulis, ja ens kesänä et kuitenkaan enää tuu, joten tää voi olla sulle viimeinen kerta pitkään aikaan' 'No joo joo, kyl mä tuun'. Teen talk teen talk...

Tarkoitus olisi valaa kovaa omenapuunoksaa betoniin. Tarkoitus olisi myös istua tulen ääressä ja lämmitellä. Paistella pannukakkuja, syödä hyvää lasagnea. Tarkoitus olisi ottaa valokuva aamu-usvannousuisella taustalla aamukahvin juojista. Sitku talk sitku talk...

Muutama poiminta:

Ihana sisältä sitkeä suklaapikkuleipä.

Mitä, jauhoton ja sokeriton brownie what!

Ja vielä: onnellisuushan ei ole näissä(kään) vaan meissä itsessämme. Siis sisällä. Ei mahassa silti. Veikkaisin että jossain pään ja käsien välissä.

Hauskaa viikonloppua!

Viime aikoina

On tullut puuhailtua.

Jos joskus tarvitsette tietoa, miten tehdä naudanlihapaisti 120 henkilölle niin tässä resepti. Osta paistia 40 kg (paahtopaisti sopii hyvin) edellisenä päivänä. Nosta huoneenlämpöön muutamaksi tunniksi. Ruskista paistit voissa oikein kuumalla pannulla ympäriinsä, myös sivut. Asettele GN vuokiin. Lisää joukkoon 1/3 vettä, muutama kuorittu ja pilkottu sipuli, muutama pippuri ja paista 150 astetta n. 3 tuntia tai kunnes paistien sisälämpötila on 78-80 astetta. Jos haluat paistista paahtopaistia (= sisältä roseeta), paista vain 60 asteiseksi. Nosta paistit uunista, ripottele pinnalle reilusti suolaa, kääri tiiviiksi paketiksi folioon ja anna vetäytyä huoneen lämmössä noin tunti. Säilytä viileässä. Leikkaa seuraavana päivänä mahdollisimman ohuiksi viipaleiksi. Lämmitä höyryssä, lisää joukkoon paistilientä. Lopusta liemestä suurusta kastike. Hyvää! Perjantai-iltana en tätä tosin tiennyt, ja olin varma, että seuraavana päivänä olisin pilannut 120 hengeltä häät. (Ja miksi paahtopaisti: tämä menetelmä paistaa lihan läpikotaisin, mutta paahtopaistin sitkeähkö rakenne estää sen murentumisen leikkausvaiheessa. )

Tämä ohjeena, jota itse etsin netistä, enkä löytänyt.

Tyttöni, syntynyt lokakuun lopussa, suree sitä, kun hänen synttärit on viimeisenä. Äiti miks! Huhtikuun alussa teimme pyöräretken joelle, sen jossa umplahdettiin siihen jokeen. Samalla retkellä mentiin sillalle ja keksittiin maailman vanhin leikki. Heitetään jokeen palikka, juostaan toiselle puolelle katsomaan, kun se tulee esiin. Siis Puh-palikka.

Leikistä tyttö sai idean järjestää nimpparit, joissa leikittäisiin Puh-palikkaa. Hän etsi kalenterista nimipäivänsä, joka sattuikin sopivasti helatorstaiaattoon. Keräsi viikkokausia käpyjä ja väritteli niitä eri väriseksi eri joukkueille.

Sitten vain kutsuja kehiin, niitä lähti kolme eri versiota. Juhlapäivänä laitettiin pitsiliina, hienommat lasit, pillit, vaahtokarkkeja, äitienpäivästä jäänyttä kakkua, sekoituslimpparia ja kauniit servietit pöytään = juhlat. Suunnistettiin joelle käpypussin kera ja leikittiin Puh-palikkaa.

(Kuva ylinnä).

Niistä keittiöverhoista on ollut puhetta. Meillä oli siis useamman kuukauden keittiössä verhot siten, että Pentikin kaitaliina toisessa ikkunassa ja toisessa sekoitus merihenkistä kirjainta ja kirjavaa kukkaa. Mieheni ja ystäviemme hyviä hermoja ihmettelen. Kukaan ei maininnut mitään. (Vai huomasivatko edes, katsooko niitä verhoja edes kukaan??). Päätettiin pitää tyttöjen ompeluviikonloppu. Aiheena keittiön verhot ja Lotalle laukku. Verhot saatiin. Niistä ei ole kuvaa, koska ovat harmittavasti päivän uurastuksen jälkeen päätyneet 3 cm liian kapeiksi!

Laukkukin saatiin. Leikkasin tästä tilkuksi aiotusta vakosamettihameesta laukun, vuorasin sen vanhalla kukkahameella. Sanka tuli helmasta.

Valmis laukku on tässä! Ei uhups... tämä onkin siskon itselleen ostama vuotislahja (jonka tärkeyttä korostettiin kuvailemalla sitä...). Synttärit kun oli samana viikonloppuna.

 

Idearikas tyttöni nimppareista toivuttuaan päätti rakentaa talon seinustalle kioskin, jossa myy vanhoja leluja ja itse tekemäänsä toffeeta. Toistaiseksi nuo lavat ovat vielä keskellä maalausta... sade yllätti... mutta kyllä siitä kioski tulee.