Tutkimuksista, tuloksista ja etiikasta

"Tulosmanipulaatio on jo uhka joillekin urheilulajeille" HS 21.3.
Mihin voidaan luottaa, jos tuloksia manipuloidaan, tai vielä pahempaa:  jos nähdään manipuloinnin verran vaivaa? Jopa urheilutuloksiin?

Kiusaus tulosten manipulointiin on suuri, saahan sillä mainetta, kunniaa ja suuria seteleitä. Sopupelaaminen vie pohjan jalkapallon luotettavuudelta. Tämä näkyy kuitenkin viiveellä ja kärsijöinä on koko laaja jalkapallonpelaajien joukko. Tulosmuokkaus hyödyntää taas heti ja harvaa.

 

Ei ylivoimaiseksi käynyt houkutus muokata tuloksia koske vain urheilua. Luotettavuuden ongelmat voivat koskea myös tulosten käsittelyä ja käyttöä, samoin kuin niistä vedettyjä johtopäätöksiä. Tulokset kun ovat niin houkuttelevan  - olemassa olevia. Ja siksi alttiita 'vaihtoehtoisille tulkinnoille'. Esimerkkinä tästä  myöskin HS 213.3. käyty keskustelu turvesoiden vaikutuksista vesistöön.

 

Tieteen teossa nykyinen tutkimusetiikka nojaa  Nurnbergin koodiin (1947). Se luotiin aikoinaan ilmeisistä syistä ja keskittyi lääketieteeseen. Tutkimusetiikan tarkoitus on suojata koehenkilöä  vaivalta ja haitalta, joita aiheuttaa ymmärtämättömyys, tutkimuksen teon tarkoitushakuisuus tai huolimattomuus.

 

Niin niin, kaikkihan nyt tuon ymmärtää. Ei tässä mitään natsikorttia tarvita.

 

Milgramin tottelevaisuuskokeessa (1961) testattiin auktoriteettiuskollisuutta. Siinä koehenkilöt olivat hämmästyttävän suuressa määrin valmiita antamaan kuolemaan johtavan sähköiskun uhreille.

 

Se oli silloin, 60 -luvulla.

 

Tottelevaisuuskoetta on uusittu. 2010 Ranskassa asetelma muokattiin niin, että sähköiskuja antava henkilö lavastettiin osallistumaan tositv -lähetyykseen.  Liveyleisö toimi yhtä vahvana auktoriteettina, kuin Milgramin asetelmassa tutkija.

 

Emme ole ihmisinä juuri muuttuneet. "Aika on sijoiltaan. Voi kirottua kiusaa/ että pitikin syntyä panemaan se paikoilleen!" Näin lausui Hamlet vuonna 1602.

 

Tieteellisen raportoinnin käytännöt ovat toimivia ja julkisuus nostaa painetta itsekontrolliin.  Uusia haasteita ei synnykään tulosten julkaisuun vaan saatavilla olevan datan käyttöön. Kuka, miten ja mihin tarkoituksiin? "Siivittivätkö keinoäly ja Facebookin valtava data brexitin ja Trumpin voittoon?" HS 4.3. Karua luettavaa siitä, miten meihin vaikutetaan sen perusteella, mistä tykkäämme ja mitä seuraamme.  

 

Ihmisinä emme taianomaisesti muutu eettisiksi ja humaaneiksi, se vaatii systemaattista työtä, asiaan keskittymistä ja eri näkökulmien pohtimista. Ammattikorkeakoulussa se vaatii eettisten käytäntöjen juurruttamista niin syvälle jokaiselle opiskelijalle, että ne paitsi siirtyvät käytäntöön, myös blokkaavat valeuutisia ja vaihtoehtoisia totuuksia.

 

 

Kivistä ja katedraaleista

[Nälkäinen tenttivalvoja iloitsi Korson seurakunnan jakamista piparkakuista ]

Itsenäisyyspäivänä julkaistiin uusimmat PISA -tulokset. Suomi oli jälleen parhaimmistoa, vaikkakaan ei enää paras. Tytöt olivat parempia kuin pojat, pääkaupunkiseutu parempi kuin Länsi-Suomi.  Vanhempien koulutustausta vaikuttaa, erityisesti poikiin.

Länsi-Suomalaisten poikien heikkoa tulosta selitettiin mm. tulevaisuusnäkymien puutteella, joka vaikuttaa asenteisiin - motivaatioon - oppimiseen. Miksi opiskella, jos ei kuitenkaan työllisty?

Aina välillä käyn opiskelijoiden kanssa miksi -keskusteluja. Miksi kieliä? Fotosoppausta?  Miksi 400 kyselyä? Miksi lähdeviittaukset? Pitää selittää ja kuvailla sitä tulevaisuutta, joka opiskelijoille avautuu näiden tietojen ja taitojen avulla.

Kun tietää, millaista katedraalia rakennetaan, kiviä jaksaa hakata. Tavoite motivoi.
 
Olin torstaina valvomassa tenttiä. Hommahan on suhteellisen tylsä, ja yritinkin siirtää takaseinän tuijottelun toiselle asteelle. 'Tässä sitä istutaan, kun opiskelijat oppivat kehittämishaluisiksi ja -kykysiksi ammattilaisiksi ja rakentavat Vantaata ja Suomea ja maailmaa taidoillaan ja veroillaan'.  Ei pelkkää tenttivalvontaa vuorolistan mukaan, vaan Suomen tulevaisuuden rakentamista.

 Viimeinen tenttijä halusi jäädä juttelemaan. Hän oli tehnyt kypsyysnäytteen, viimeisen suorituksen omissa opinnoissaan. Haikealta tuntui jättää tenttiminen taakse. Vaikka oli jo täysipäiväisesti töissä kehittämishaluisena veroja maksavana sairaanhoitajana.

Katedraali on sitä helpompi nähdä, mitä pidemmällä sen rakentaminen on. 

Tästä syystä vanhempien koulutustausta tuottaa opiskelumotivaatiota ja oppimista. Kiven hakkaamiseen on helpompi motivoida, kun koulutuksen merkitys näkyy joka päivä jokaisessa käänteessä. Peruskouluikäiselle se on vaikeaa ilman vanhempia. Ammattikorkeakululaisia on helpompi motivoida; työelämä häämöttää jo niin lähellä, vain parin kivikerroksen päässä. 

Voiko yhteiskunta, koulu lähinnä, paikata vanhempien jättämää motivointiaukkoa? Kyllä ja ei. 

Koulujen väliset erot Suomessa ovat hyvin pienet. Länsi-Suomessa annettu opetus on yhtä laadukasta kuin pääkaupunkiseudullakin, silti oppimistuloksissa on eroa. Eron takana on siis joku muu kuin opetus. 

Toisaalta vanhempien matala koulutustausta ja alueellinen rasite kohdistuu yhtä paljon tyttöihin kuin poikiinkin. Miten on mahdollista, että tytöt pinnistelevät poikia parempiin tuloksiin samoista taustoista? Eron takana täytyy olla siis joku muu kuin tausta.

Keinoja haetaan ilmiöpohjaisesta oppimisesta, yrityskylästä, liikunnan määrän lisäämisestä koulupäivään. Keinoja pitäisi hakea myös siitä, että vanhemmat, me kaikki, näemme koulutuksen arvon ja hyödyn.