tiistai 29. toukokuuta 2012

Ketju


Työkaveri osti tontin ja me saimme koivupöllejä.

Ne pätkittiin, halottiin ja pinottiin. Minä tein viimeksi mainitun.

Halkorivi tuli valmiiksi
=> piti pohjustaa toinen rivi
=> sitä varten pohja piti harjata sahanpuruista puhtaaksi
=> eihän niitä sahanpuruja roskiin kannattanut heittää, vaan kattaa pensasaita
=> ennen katteen levittämistä aita täytyi kitkeä ja möyhiä
=> möyhimiseen tarvittiin multaa
=> multaa sai kompostista
=> että multaa sai kompostista, täytyi ensin poistaa tuore pinta, että pääsi käsiksi multaan alla
=> tätä varten täytyi alustaa toinen komposti
=> alustaminen tarkoitti, että kahden puun välinen alue tasoitettiin pikkukivillä
=>pikkukiviä sai kukkapenkistä, kun sitä kitki.

Kukkapenkin kitkeminen oli siis välttämätön toimenpide halkojen pinoamiselle.


maanantai 28. toukokuuta 2012

Työvoitto

Viime viikolla ratkesi projekti, joka on ollut auki pidemmän aikaa. Työpaikan vaihto. Uusi työsopimus allekirjoitettiin, vanha irtisanottiin. Elämä hymyilee, aurinko paistaa!

Jälkiviisaasti ja nostalgisesti:

Nelisen vuotta sitten soitti head hunter. Hän tarjosi runsaasti subventoitua pestiä insinööritoimistossa. Tämä meni täysin tunteella: vaikka järki sanoi toista, fiilikset ei olleet hyviä, loppujen lopuksi paikka tarjottiin sille toiselle.

Pari vuotta sitten aloin hakea paikkoja systemaattisemmin. Pari unelmapaikkaa tuli vastaan.  Muutamat paikat oli mielenkiintoisia. Lähetin lukuisia hakemuksia ja kävin monissa haastatteluissa. Kaukaisin oli Göteborgissa.

Jotakin tuli opittua.

1. Kun joku kiinnostava paikka tulee vastaan, selvitä yrityksestä kaikki mahdollinen. Nettisivut, tilinpäätökset, vuosikertomukset, puskaradio. Mikään tieto ei ole liian vähäinen.

2. Ihastu yritykseen. Joskus se tapahtuu heti, joskus vähän myöhemmin. Mutta keräämällä tuota tietoa selviää, oletko oikeasti ihastunut vai vain 'no katsotaan nyt tämäkin kortti'. Kun on haastateltavana, on iso ero siinä, onko oikeasti kiinnostunut yrityksestä vai katsooko sen vain nätiksi lisäksi omassa cv:ssä.

3. Kun olet luonut tämän positiivisen tunnesiteen mahdolliseen tulevaan työpaikkaasi, tee selväksi, mitä juuri sinä voit antaa sille. Mikä on sinun tuoma lisäarvo. Aina on pätevämpiä, kokeneempia, kielitaitoisempia. Omassa osaamisessa pitää olla jotain sellaista, joka tekee juuri sinusta ainutlaatuisen ko. hommaan. Minulla oli haasteelliset lähtökohdat; ei minkäänlaista koulutusta alalle (vain työkokemuksen kautta hankittua), paljon lapsia, ja vielä harrastuksia. Red flags!!

4. Soita rekrytoijalle. Myy itsesi haastatteluun noilla argumenteilla, jotka juuri selvitit. Joidenkin rekrytoijien kanssa työskentely oli suorastaan mukavaa. Mutta sehän ei riitä, että rekrytoija on vaikuttunut, päätöksentekijän pitää olla myös.

5. Pukeudu. Haluat antaa tietenkin ensivaikutelman, mutta tärkeämpää on, että pukeutuminen toimii myös sisäisesti. Fiksuissa vaatteissa olet fiksu ja puhut fiksuja.

Ostin FilippaK n mustan puvun. Pukupakkoa ei täällä työpaikalla ole, joten aina haastattelupäivinä naamioiduin ensin omiin töihin casual -vaatteilla, sitten vaihdoin vaatteita keskustan parkkihalleissa ennen ja jälkeen haastattelujen. Hullua hommaa, josta joku satunnainen parkkiasiakas on voinut saada hetken ilon.

6. Haastattelussa älä epäröi tuoda esille osaamistasi ja soveltuvuuttasi tuohon työhön. Opin kertomaan todella lennokkaasti, kuinka sisäiset asiakkaat saadaan sitoutettua numeraalisiin tuloksiin ja niistä raportointiin. Huh. Mutta, kun on ihastunut johonkin, sitähän on valmis tekemään mitä vain, jopa kehumaan itseään. Tämän takia kotiläksyjen teko on tärkeää; sinun pitää tietää, mistä puhut, kun pitää puhua innostuneesti.

7. Älä ikinä sano mitään negatiivista edellisestä tai edellisistä työpaikoista. Vaikka pomo ahdistelee seksuaalisesti, sinä olet hankala tyypi, jos valitat siitä. Oma kantapää on hellä; harva työpaikka niin mahtava on, ettei vanhasta tarvita yhtään työntöapua . Sorruin joskus arvostelemaan tanskalaisten taipumusta käyttää omaa kieltään 'ruotsina' ja 'kyllähän te tämän ymmärrätte'. Virhe.

8. Palkasta ja eduista pitäisi pystyä puhumaan siten, että optimoit oman korvauksen. Tässä en ole ikinä onnistunut, onneksi uusi paikka katsoo liksan paperista.

Työnhaku on hirveän rankkaa puuhaa, mutta enemmin tai myöhemmin se palkitsee. Kannattaa uskoa, itsellä epätoivo iski monta kertaa. Mies auttoi paljon 'no jos susta tuntuu, että olet täydellinen luuseri, niin ei voi mitään, koska kukaan muu ei ajattele siten'. Minun piti ympäröidä työpöytä 'you are the best' lappusilla, että selvisi joistain kuopista. Itsetuntemus tosiaan lisääntyi, mikä tietenkin on positiivista sekin.

sunnuntai 27. toukokuuta 2012

Parveke make over

Olen muutamana vuonna antanut isälle syntymäpäivälahjaksi .... aikaa. Koska aika on aika laaja käsite, ollaan tarkennettu se päiväksi, joka käytetään sisustukseen. Ollaan muotoiltu kirjahylly uuteen uskoon, viime vuonna päällystettiin sohva uudestaan. Tänä vuonna käsiteltiin parveke.


Tästä lähdettiin. Seisottiin oven puoleisella seinällä ja lahjan saaja määritteli, mitä funktioita parvekkeella on.
'No, tämän pitää toimia hyllylevyjen säilytys- ja työskentelypaikkana.'
'Oisko kahvinjuontipaikka? (Minulla on fiksaatio siitä, että kaikki nauttivat kahvinjuonnista ulkona kuumassa auringossa). Aattele kuin mukava olis istuskella tässä aamulla ja antaa ajatusten lennellä tuolla taivaalla!'
'Ihan miten vaan jos se onnistuu samaan tilaan.'

 Ekaksi tyhjennettiin roskat pois. Raivattin yksi nurkka kokonaan tyhjäksi.


 Sitten strukturoitiin. Tuotiin takaisin ne elementit, jotka parvekkeelle oli tarkoitus jäädä. Järjesteltiin ajateltuihin kohtiin. Suunniteltiin hankintoja  (budjetti oli 'mahdollisimman vähän'). Tehtiin isku eurokankaaseen, 60 cm markiisikangasta 20 euroa, pehmusteeksi. Sitten honkkariin; valmis pehmuste 17,90, ostettiin se. Lisäksi tilanjakajasermi, kukkia, maalia.

Rakennettiin sermistä liikkuva ja kääntyvä. Pestiin ikkunoita, ikkunoita ja ikkunoita. Nautittiin alakerran pitsasta. Kehuttiin toisiamme hyvin sujuneesta työstä. Intettiin, voiko exceliin rakentaa luotettavaa kassavirtalaskelmaa.



Todettiin, että pöydästä ei saa stabiilia ja viherosastoa pitää vahvistaa. Mutta että parveke täyttää nyt molemmat funktiot. 


Kuvattiin (ikkunoiden läpi) näkyvä maisema. Todettiin, että 9 tuntia siihen meni, mutta kannatti.

tiistai 22. toukokuuta 2012

Sisältöä




Meillä kirjastossa on hylly, johon saa tuoda omia kirjoja ja viedä pois. Löysin sieltä tähän asti lukematta jääneen Sadan vuoden yksinäisyyden. Joka on, uskomatonta kyllä, hauska kirja. Hyvin kirjoitettu ja hauska.

Otin sieltä myös mukaan Terveystaloustieteen perusteet. Yleissivistyksen takia... arvata saattaa, että ei ehkä tule luetuksi.

Ehkä päätyy taiteeksi.

maanantai 21. toukokuuta 2012

Ah, ha. Ha? Ah.

Pitkän päivän ilta. Pitkien odotus-kidutusviikkojen viimeisin viikko; naurattaa jo vähän niukempisanaiset vitsit.

[via]