keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Behind the scenes: opetuslautaunta päätti äänestyksen jälkeen iltapäiväkerhojen etusijajärjestyksestä

'Opetuslautakunta äänesti iltapäiväkerhojen etusijajärjestyksestä'.

Mitä tapahtui?

Kunnat järjestävät iltapäiväkerhotoiminnan itsenäisesti, pakkoa siihen ei ole. Valtio tukee toimintaa 49 miljoonalla eurolla vuodessa, ja osan kustannuksesta maksavat vanhemmat. Iltapäiväkerho on suosituin ekaluokkalaisten keskuudessa, mutta joukossa on myös toka- ja kolmasluokkalaisia. Kerhopaikkaan ei ole subjektiivista oikeutta, ja tämä on tarkoittanut sitä, että osa halukkaista lapsista ei ole paikkaa saanut.

Tämän takia Vantaalla täsmennettiin sitä järjestystä, jolla lapset iltapäiväkerhoihin valitaan.

Esitys oli, että ensimmäisenä paikan saavat ne ekaluokkalaiset, joilla on kerhopaikalle välttämätön tarve terveyden tai muun erityisen syyn takia . Toisena jonossa ovat ne ekaluokkalaiset, joilla on vanhemmat töissä. Kolmantena paikan saa ne tokaluokkalaiset, joilla on terveyteen perustuvat syy tai muuten estyneet olemaan yksin kotona. Ja niin edelleen.

Esitykseen tuli demarien vastaehdotus. Samalle viivalle ehdotettiin laitettavaksi kaikkia ekaluokkalaisia, koska he nyt aina paikan saavat.

Paitsi että eivät välttämättä saa, koska oikeus ei ole subjektiivinen.

Ehdotus olisi tarkoittanut juurikin sitä, että jos paikkoja olisi vähemmän kuin hakijoita, hakijoiden joukosta arvotaan. Tällöin ekaluokkalainen, joka olisi iltapäiväkerhoa ehdottomasti tarvinnut, olisi arvan niin ratkaistaessa jäänyt ilman paikkaa jonkun toisen ekaluokkalaisen, jonka vanhemmat olisivat olleet kotona.

Kannatin esitystä eli vastustin vastaehdotusta. Ehdotuksesta äänestettiin, se hävisi 5-10  ja alkuperäinen esitys voitti.

maanantai 24. maaliskuuta 2014

Kun tarpeeksi väännetään, kääntyy se


Vihdoinkin se suuri ja jättiläismäinen möhkäle suostui taipumaan lukuisten asiaan perehtyneiden ihmisten tahtoon ja kääntymään toiveiden mukaiseen suuntaan.

Aurinko siirtyi eteläiseltä pallonpuoliskolta pohjoiselle. High five kaikille meille, jotka tätä odotimme!

Ja johtuen pidemmistä päivistä ja erinomaisesta eilisen lauantain lämmittävästä auringonpaisteesta, myös sote-uudistus sai suunnan ja muodon.

Erikoissairaanhoidon  menot kasvavat hurjaa vauhtia. Kuntien rahat eivät sen sijaan kasva, joten erikoissairaanhoitoon käytetyt eurot on olleet poissa toisaalta, käytännössä perusterveydenhoidosta. Mikä on kurjistanut palveluja; terveysasemia, hammaslääkäriä, neuvoloita ja sosiaalipuolta. Sitä osaa, joka hyvin hoidettuna ehkäisisi sen, ettei erikoissairaanhoitoa tarvita niin paljon.

Kun lisätään mukaan kuntien erilaiset valmiudet tuottaa palveluita ja kehittää toimintaansa, lisääntyvät haasteet ikääntyneiden määrän kasvaessa, niin kyseessä on vyyhti, jota on yritetty ratkaista vuosikausia turhaan. 

Jos peruspalvelut tuotetaan Suomen sadoissa pienissä kunnissa, palvelut kuihtuvat ja näivettyvät ja lopulta kaatuvat omaan mahdottomuuteensa. Kuntauudistus olisi suurentanut kunnat ja järkevöittänyt toiminnan, mutta kuntauudistus ei nauti kaikkien kannatusta. 

Vähän yllättävää on siis, että kaikille sopi nyt sovittu malli, jossa järjestäjä on miljoonaorganisaatio. Ns erva-alueet rakentuvat yliopistollisten keskussairaaloiden ympärille. Tämä hallinnollinen alue jatkossa päättää, mitä palveluja tarjotaan, missä laajudessa, kuinka usein, kenelle, millä hinnalla.

Käytännössä siis kuntien edustajista valitaan 'lautakunta', joka päättää, missä alueen palvelut sijaitsevat. Missä on neuvolat, missä hammashoitolat, missä sosiaaliviraston päivystys. 'Lautakunta' myös päättää, missä laajudessa hammaslääkärin hoitoa annetaan ja kelle, sikäli mikäli laki ei tätä jo sääntele. Näitä palveluita voi tuottaa kunnat, kuntayhtymät (esim. HUS) tai yksityiset. 

Hyvää tässä on :
1. perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito ovat samoissa käsissä, joten optimaalisesti järjestettynä perusterveydenhoidon rooli kasvaa ja erikoissairaanhoidon rooli pienenee. Toiminta organisoidaan uudestaan. Näin silloin, kun asioita mietitään järkevästi, muutosvastarintaa tuntematta ja avoimena uudistuksille. Valitettavasti näin ei aina ole.

2. Jos painopiste siirtyisi perusterveydenhoitoon, sairauksiin puututtaisiin aikaisemmin ja nopeammin. Tässä käyttäjät eli me olisimme voittajia.

3. Jos tuottajiksi otetaan myös yksityisiä yrityksiä, toimijoiden välille saadaan kilpailua, joka parantaa laatua ja pudottaa hintoja. Turhat läskit sulaa pois. 

Huonoa tässä on:
1. Kun rahaa käyttävä taho on eri kuin rahaa tuottava taho, käsitys siitä, mikä on kallista ja mitä palvelut voivat maksaa hämärtyy. Erva-alueille voidaan määrätä veronkanto-oikeus. Mutta koska sosiaali- ja terveyspalvelut eivät tuota rahaa vaan käyttävät sitä, kuntien elinkelpoisuudesta huolehtiminen jää muiden vastuulle. Tällaisella toimintatavalla on kustannuksia nostava taipumus. Aina. 

2. erva-alue on palvelujen järjestäjänä. Kovin on etäinen taho määrittelemään, missä ja milloin kouluterkkareiden vastaanottoa kannattaa järjestää.

Jännää on, miten puolueet kommentoivat ratkaisua: saatiin lopputulos, hyvä! Päätöksen sisällön analyysit ovat pienemmällä huomiolla.

'Ratkaisun löytyminen tärkeää' Verkkouutiset
'Historiallinen kaikkien puolueiden yhteinen ratkaisu ' Demari
'Luottamus päätöksentekoon palautettu' Suomenmaa

Paljon tarvitaan hiomista, sopimista ja yhteistä ymmärrystä jatkossakin, ettei juuri synnytetty automaattia, joka kyllä tuottaa terveyttä, mutta muiden kuntapalveluiden eli käytännössä koulun ja opetuksen kustannuksella.

Toivottavasti ei tarvitse jälkiviisaasti ihmetellä, että kuntauudistus olisi ollut parempi.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Hyvä on hyvää




Kukat. Hyviä. Viime-'lumettomalta'-viikolta.




-Mitä leipää tuo on?
-Ruis-siemenkolmioleipää.
-Ei ole hyvää?
-Eiku on.  Sun ikäisenä katsoin kun äiti söi siemenleipää ja mietin, että voi raukkaa kun pitää tuommoista syödä. Eikä ranskista, mitä me lapset syötiin. Mutta nyt tämä maistuu hyvältä.
-Mitä sä sit teet?
-Viipaloin ja pakastan osan.
-Miks?
-Ei tule syötyä kerralla.
-Eli se ei ole hyvää.

Kahden juuston ja avokadon smörre:
Goudajuustoa pohjalle.  Sitten avokadon viipaleita, joiden päälle ripotellaan suola-pippuria ja sitruunamehun pisaroita. Viipale brietä. Päälle ruohosipulia. Leivän ja avokadon rakenteet täydentävät toisiaan ja juustot ovat aina hyviä.


Hummeri. Ei hyvää.



Unikonsiemenet leivonnaisissa? Hyvää.

 
 
Alice Munron kirja  Viha, ystävyys, rakkaus. Hyvä.
 
Ylläoleva kahvikuppi nautittiin lentokentän väljässä ja rauhallisessa kahvilassa. Sen jälkeen pakkauduttiin viimeistä penkkiä myöten täynnä olevaan koneeseen. Istuttiin koneessa ja katsottiin, kuinka ruumasta vedettiin kaikki laukut ulos ja etsittiin sitä matkatavaraa, jota ei oltu pakattu laukkuun vaan laatikkoon. (Mihin laukkuja tosiaan tarvitaan, kun matkatavarat kulkee kätevästi myös laatikoissa!)
 
Ilmassa luin kirjan tarinoista Nokkosen. Siellä pilvissä, jalat irti maasta mutta tiukasti vieruskavereiden välissä, yhden ohikiitävän hetken verran tajusin jotain elämästä. Jotain, joka muistutti makean latten ja sitruunaisen muffinsin makua aurinkoisena sunnuntaipäivänä hyvässä seurassa nautittuna. Mutta joka oli kuitenkin jotain ihan muuta. Kotona luin kertomuksen uudestaan. Ja vielä pari kertaa uudestaan. Tähdenlentoa ei voi napata kuin kerran, mutta kertomus muuttaa muotoaan jokaisella lukukerralla. Hyvän kirjan merkki.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

45 miljonaan euroa hallinnon himmeleihin


Ei ollut muste ehtinyt vielä kuivua edellisestä postauksesta, kun vihreät yllättivät eilisessä valtuustossa ehdottamalla ylikunnallista raskasta metropolihallintoa järjestämään perusterveydenhuolto.

Perusterveydenhuolto tarkoittaa hyvin pitkälle sitä hoitoa, jota terveysasemat ja yksityiset lääkäriasemat tuottavat. Perusterveydenhuoltoa on myös ennaltaehkäisevä toiminta neuvoloissa ja kouluissa. Se muu on erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuollon järjestää Vantaalla kaupunki, erikoissairaanhoidon HUS.

Erikoissairaanhoitoon mennään terveysaseman lääkärin lähetteellä (55 %) tai yksityisen lääkäriaseman lähetteellä (45%). HUS hinnoittelee palvelunsa jäsenkunnille. Kunnat maksavat HUSille tämän hinnan ja käyttämiensä palveluiden verran. Ongelma syntyy, jos erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat. Johtui tämä sitten siitä, että hinnat kallistuvat tai siitä, että palveluja käytetään enemmän. Erikoissairaanhoidon kallistuessa perusterveydenhuollon (sen ennaltaehkäisevän) osuus laskee. Tämä on Suomessa tällä hetkellä suuri ongelma.

Vihreiden ehdotus lähti siitä, että ylikunnallinen, Uudenmaan läänin kokoinen metropolihallinto huolehtisi perusterveydenhuollosta. Eli HUS laajentaisi toimintansa neuvoloihin, kouluterveydenhoitoon ja terveysasemille. Keskittäminen ei kannata. Erityisesti se ei kannata, jos markkinoilla ei ole kilpailua.

Vantaan kannalta vihreiden ehdotus on myrkkyä. Metropolihallintoa johtaisivat virkamiehet, joita valvoisivat luottamusmiehet. Luottamusmiehet valittaisiin heidän edustamansa kunnan koon mukaan. Helsinki suurimpana saisi suurimman osan paikoista. Vantaa ja Espoo saisivat saman verran, ympäryskunnat vähiten. HUS ja HYKS yhteistyö on näyttänyt, että suurin kunta ...ei ole ainakaan altavastaajana. Uudessa perustettavassa toiminnassa käytäisiin läpi hallinnon järjestämisen tapa ja palveluverkon laajuus. Helsinki, tunnettu raskaasta hallinnostaan, lähtisi tässä metropolimallissa ajamaan Vantaan tyylistä kevyttä hallintoa? Ei lähde. Helsinki, tässä metropolihimmelissä suurimpana, lähtisi karsimaan palveluverkkoaan Vantaan tasolle (eli vähentämään neuvoloita ja terveysasemia), ei lähtisi. Käytännössä Helsingin tasosta tulisi koko alueen taso. Hei, palvelut paranisivat!

Kyllä. Saisimme Mersun, varaa olisi vain Toyotaan. Erotus olisi poissa muualta. Vantaalla se tarkoittaisi käytännössä, että sosiaalitoimen rahoitusosuus kasvaisi, opetustoimen rahoitusosuus pienenisi. Eikä ihan pieniä summia.

Helsingissä perusterveydenhuolto maksoi v. 2012 699 € / asukas. Vantaalla vastaava luku on 478 € / asukas. Helsingin palvelutasolla lisälasku Vantaalle olisi 45 481 484,37 €. 45 miljoonaa euroa. Tämä summa pois muista palveluista. Vain kattamaan metropolihallintoa ja metropolipalveluverkkoa. Summa vastaisi 30 % suomenkielisen perusopetuksen kuluista.

Todennäköisesti Helsingin kuluissa on kustannuksia, joita ei tarvittaisi Vantaalla samaa määrää. Siitä huolimatta puhutaan suurista vuosittaisista kustannuksista.

Vihreiden ehdotus oli siis todella radikaali sosterin kulujen lisäys opetussektorin kustannuksella.

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Elinvoimaa, rakenteita vai toimenpiteitä


 
Kahvilat ja kirjastot. Olennainen osa hyvinvointia.

Mihin valtiota tarvitaan? Takaamaan rauhaa. (Sitä ei muuten taata hyökkäämällä muiden kimppuun. Olisiko kyseessä käännösvirhe..) 
Mihin kuntaa tarvitaan? Ihmiset toimivat yksilöinä yhteisöissä. Tämä ei takaa rauhaa, mutta sen, että toiselle ei tehdä sitä, mitä ei toivoisi itselle tehtävän. Kaiken tavoitteena on yksilön ja samalla yhteisön hyvinvointi.
Niin mihin kuntaa tarvitaan? Kunnan tehtäväksi on annettu tiettyjä tehtäviä, koulu, päivähoito, infrastruktuuri, vanhustenhoito, terveydenhoito ja niin edelleen. Jos kunta ei järjestäisi näitä, kotitaloudet järjestäisivät. Kotitaloudet voisivat sitten miettiä kohdallaan, miten nuo toiminnot tuottaisivat. Kotiopettajia ja muuta mukavaa
Suomessa kunnat järjestävät paljon palveluita. Kuntien on syytä olla elinvoimaisia pystyäkseen järjestämään nämä. Vantaan elinvoimaisuudesta keskusteltiin maanantai-ilta.

Meillä on elinvoimaohjelma. Hyvä sellainen.   Ponnistaa (lue: alkaa) suurista investoinneista. Kehärata, Kivistö, Tikkurilan keskusta. Liikennettä tarvitaan. Asumista tarvitaan. Yrityksiä tarvitaan. Työttömyyden vähentämistä tarvitaan. Siinä elinvoimaohjelma lyhyesti.

Vastavirtaan yleistä tapaa tehdä suuria ja korkealle tähtääviä ohjelmia ilman konkreettisia toimenpiteitä, tässä on niitä. Itse asiassa tämä muistuttaa kovin yritysmaailmasta tuttua to do -listaa. Mitä tehdään, kuka tekee, mihin mennessä. 

Mutta kyllä kaikki loppujen lopuksi päätyy meihin ihmisiin. Rakenteilla ei tuoteta hyvinvointia. Ihmisten teoilla tuotetaan. Yritykset menestyvät => palkkaavat työntekijöitä, kun niiden palveluja käytetään.

Haaste kaikille. Suosi lähialueen kahvilaa, kampaamoa tai pesulaa vähintään kerran viikossa!