torstai 24. maaliskuuta 2016

Vallan vaikeus



Valtuutetuille tehtiin kysely luottamustoimiin käytetystä ajasta, yhteistyöstä ja koetusta vaikuttamisen mahdollisuudesta. Vantaalla käytetään keskimäärin 10,2 tuntia viikottain luottamustoimien hoitoon. Omalla kohdalla ei riitä 10 tuntia. Normiviikossa on kolme kokousta ja harvoin kestävät alle 3 tuntia. Asioihin ja esityksiin tutustumiseen menee aikaa. Muutaman kerran kuussa on poliittisen sidosryhmän tilaisuus.


Jotkut harrastavat juoksua monta kertaa viikossa. Jotkut opiskelevat illat pitkät. Jotkut istuvat kokouksissa. Kuka mistäkin tykkää. Ja tehdä jaksaa vain jos tykkää.


Valtaa valtuutetut eivät kokeneet käyttävänsä. Mitä valta sitten onkaan, itselle tärkeiden asioiden edistämistä ehkä eniten. Ei valtaa valtuustossa tarjottimella jaella, että otatko, kiinnostaako. Jos asioita haluaa viedä eteenpäin, täytyy puhua, keskustella, kuunnella, kommentoida, joskus seisoa yksin ajatustensa kanssa. Helposti mikään ei etene, eikä niin nopeasti kuin itse näkisin välttämättömäksi. Demokratia on hidasta! Mutta ei kellään sellaista valtaa olekaan, että ilman työtä asiat etenee suit sait sukkelaan.


Pääsiäinen alkaa minulla Matteus-passiosta. Usein ollaan oltu autossa menossa pohjoiseen. Kirpeä ja kuulas keväinen ilta, istumisen puuduttavuus, ja silti aina yhtä pysäyttävä. Maallisesta irrottava. Kuten tämä kohta https://m.youtube.com/watch?v=at9cwCr1ITk

. O Schmetrz, hier zittert das gequälte Hertz.


Maallinen vallattomuus jää kyllä taustalle, kun miettii pääsiäisen valtaa.


Hyvää Pääsiäistä!


kuvan copyright JP

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Tulevaisuuden sietämätön valoisuus

 
Juokseva vesi on helppo ylittää, kun vastaranta on ihan tuossa käden ulottuvilla.
 
Keskiviikkona ennen pääsiäistä on mukava suunnitella, mitä kakkua sitä tulevina pyhinä söisi. Reseptipankit on herkullisia kakkuja täynnä! Aurinko paistaa, ilma on kirkas ja hetkittäin lämmin, kakunsyönnin jälkeen lenkille!

Vaikutusajan etäisyyden huomioiminen tämän hetken tekemisiin ei aina ole helppoa. Kakku maistuu hyvältä nyt, lenkkeily näkyy vyötärössä myöhemmin. 

Syönkö tänään lounaaksi sushia naapurissa vai linjastosalaatin alakerrassa, ja säästyneillä 5 eurolla matkustan syksyllä?

Luenko illalla paksua tiivistä kirjaa, jossa saattaa olla joku mielenkiintoinen joskus tarpeellinen tiedonjyvänen, vai ohutta ja kevyttä kirjaa, joka nukuttaa saman tien?

Pidennänkö nyt työaikaa, että tulevaisuudessa olisi töitä? Tai vielä abstraktimmin, pidennänkö minä nyt työpäivääni, että jollakin muulla olisi tulevaisuudessa töitä?  Hankalaksi menee, vaikka tämän kysymyksen pohtijoina on Suomen kärkitoimijoita työelämän osalta, joilla on vieläpä käytössään tutkitut visiot tulevaisuudesta.

Taitoa on tietysti annostella juuri oikeat määrät kakkua ja lenkkeilyä, lukea paksua kirjaa sushipaikassa mutta ei joka päivä.

Sekä terävöittää omaa työtään ja tekemisiään. Siitä voi aina olla itse ylpeä, vaikka ne työmarkkinatoimijat eivät tätä keksineetkään. Meillä säilyy, onneksi, valta oman työnteon tehostamiseen, eikä sitä EKlle ja SAKlle saa antaakaan.

#kiky #pääsiäinen #aurinkojapitkätpäivät #minäite