maanantai 27. huhtikuuta 2015

Kaikki pitävät vaaleista

 
 


Harmittaa, kun vaalit oli ja meni. Ei tulos. Tai no, tuloskin. Vaan prosessi. Esitteiden jako eli luukuttaminen on niin mukavaa! Tunti päivässä löytyi helposti. Mihin ne tunnit nyt on kadonneet, kun pitäisi 'vain' lenkkeillä.

Pääsiäisenä olimme pohjoisessa lomalla. Monta kyläpaikkaa, paljon kahvittelua, vähän liikuntaa. Sunnuntaina tultiin kotiin. Maanantaina päätettiin kävellä paljon, monta tuntia. Ainakin 5. Odoteltiin aamulla ehdokkasta tuomaan esitteitä. Siivoilin reissukamoja ja heitin pois syömättömiä eväitä. Yhtäkkiä yläkerrasta alkoi kuulua ääniä, kun neste osuu lattiaan. 'Mitä tapahtuu', kysyin. Otto vastasi reippaahkolla äänellä 'ei mitään, mä vaan oksensin'. Ryntäsin ylös; hyvin oli tähdännyt legojen ja jääkiekkopelin päälle. Aloin siivota sotkua. Tietenkin juuri silloin ovikello soi. Ehdokas hymyili oven takana. Jätti laatikollisen esitteitä ja sisupastilleja. Niitä tarvittiinkin.

Ideoitiin kännykkäsovellus kaikille vaaliesitteiden jakajille. Karttasovellus, joka kertoisi optimaalireitin. Siis sen, joka näyttää, että tuo yksinäinen talo tuolla mäenpäällä on 'ei mainoksia' talo. Jatka matkaa suosiolla. Sovelluksella pitäisi voida viestiä muille, kenen esitteitä on jakanut ja minne. Moni olisi valmis maksamaan.

Luukuttamisen voisi hoitaa ammattilainen. Ja paljon hoitaakin. Vantaan luukuttaminen maksaa 2 000 euroa. Espoo saman verran. Ja sitten on vasta neljäsosa Uusimaata katettu. Mutta luukuttaminen on helppoa tukityötä. Paljon helpompaa kuin aamulla asemalle juttelemaan herääminen. Sitäkin tehtiin. Saatiin juuri hyvä keskustelu aikaiseksi luokanopettajien täydennyskoulutuksesta erityisoppilaiden lähikouluun sijoittamisesta. Juna tuli ja lopetti sen keskustelun lyhyeen. Ihmiset olivat keskustelevaisia viikko ennen vaaleja, jopa aamulla. Jos nyt menisi aamulla asemalle, ja yrittäisi puhua jonkun kanssa, saisi viileän vastaanoton.

Äänestyskopissa mietin jälleen kerran, miksi ihmiset äänestävät siten kuin äänestävät. Mikä vaikuttaa päätökseen? Mikä vaikuttaa eniten? Ulkomainonta? Juttelu? Tapa ja tottumus? Kapina? Äänestäjät on kuluttajia ja ehdokkaat myyjiä. Onko äänestämisessä yhtään samaa logiikkaa kuin kuluttamisessa? Kulutustutkimuksessahan tunnettu tosiasia on, että kuluttajan arvomaailma näkyy vain harvoin ostopäätöksissä. Kaikki arvostavat ekologista kuluttamista, mutta vain harva ostaa ekologisia tuotteita. Äänestämisessä voisi olettaa, että äänestäjän arvomaailma myös näkyy annetussa äänessä, eikä äänestämistä tehdä impulssiivisesti kivojen mainosten perusteella. Mutta tämä on vain veikkailua. Tutkimuksia ei ole.  Löysin yhden, jossa summattiin:

Political debate consists of n-topics T1 : : :Tn.

 Stance on a topic is a number in [􀀀1 : 1]

 every party ~p is a vector in f􀀀1; 1gn

 every voter ~v is a vector in [􀀀1; 1]n

relative weights
uncertainty
 
Että näillä oletuksilla pitäisi miettiä, miten kannattaisi käyttää 20 - 40 000 euroa kampanjointiin. Ehdokkaat tekivät arvokasta työtä demokratian toteutumiseksi, kun uhrasivat aikaa ja rahaa asunnon verran. Ostivat mainoksia lehtien sivuille. Samojen lehtien, jotka sitten haukkuvat poliitikkoja vaalien jälkeen.