torstai 17. huhtikuuta 2014
Kouluissa opittiin viihtymään ja oppimaan
Vantaan peruskouluissa opiskelevat viihtyvät koulussa paremmin kuin ennen. He tuntevat olonsa turvallisemmaksi kuin ennen.
Koulussa viihtymisen puolesta puhuu sekin, että oppimaan oppimisen laskua ei tapahtunut Vantaalla enää
vuosina 2010-2012.
Verratessa vuoteen 2004 oppimistulokset ovat laskeneet. Oppimistulosten lasku koskee koko Suomea. Itse asiassa pisa -tuloksista selvisi, että ongelma on laajempi.
Helppo vastaus olisi syyttää kuntia kouluista säästämisestä. Tämä ei voi olla selitys, tulokset ovat maanlaajuisia. Oppimistulokset ovat näkyvissä myös kunnissa, joissa on paljon pieniä (alle 10 oppilaan) luokkia.
Helppo vastaus on syyttää vallitsevaa oppimiskäsitystä, konstruktivismia. 'Ulkolukua ja pänttäämistä sen pitää olla, meilläkin oli! Enemmän vihkoon kirjoittamista! Vähemmän ryhmätöitä!' Oppiminen ei ole suoraviivainen prosessi, jossa tieto kaadettaessa pysyy oppilaan päässä ja jalostuu sieltä käyttöön tarvittaessa. Toisin kuin meidän nuoruudessa uskottiin.
Kouluissa viihtymisen tutkiminen on Vantaalla tärkeää senkin takia, että erityisoppilaat opiskelevat Vantaalla muiden koululaisten joukossa, ei omassa erityiskoulussa.
Epäiltiin, että tämä romahduttaa erityisopettajien määrän. Erityisesti tästä piti ääntä Voaj eli opettajien ammattijärjestö, totta kait. Näin ei käynyt. Kävi ihan päin vastoin. Erityisopettajien määrä oli 2008 72 opettajaa, 2010 80 opettajaa, 2013 109 opettajaa. Pätevien erityisopettajien määrä on noussut 72 % (2008) 91 % (2013). Erityisluokanopettajissa kehitys on samanlainen.
Erityisopetusta annettujen tuntien määrä on pysynyt samana. Näin siitäkin huolimatta, että erityisen tuen päätöksen saaneiden lasten määrä on laskenut.
Vantaalla erityisopetusta annetaan erityisluokissa (3,4 % koko opetuksesta). Muualla maassa vastaava luku on 3,0%. Kokonaan yleisopetuksessa Vantaalla on 1,3 % erityisen tuen päätöksen saaneista oppilaista, muualla maassa 1,5 %. Näiden perusteella erityiset oppijat huomoidaan Vantaalla hyvin.
Pitäisikö erityisoppilaan käydä erityiskoulua vai lähikoulua? Tiedän esimerkin oppilaasta, joka sai erityisen tuen päätöksen. Lähikoulun niukkojen resurssien takia hänet sijoitettiin 10 km päähän erityiskouluun. Vanhempien pontevalla asianajamisella, erityisopettajien vastustuksesta huolimatta, tyttö siirrettiin takaisin lähikouluun. Oppiminen on sujunut normaalisti.
Suurin hyöty toimenpideohjelmasta on se, että nyt jokainen vantaalainen oppilas on erityisopettajan tuen tavoitettavissa. Sitä varten ei tarvitse vaihtaa koulua ja kaveripiiriä, vaan tuki on lähikoulussa.
torstai 3. huhtikuuta 2014
Metropolia vai suurta kuntaa
Moni on sitä mieltä, että Suomi on paras, monessa suhteessa.
Euroopan maista Suomi on paras pisa -tuloksissa, surullisen kuuluisa Ruotsi tulee kaukana.
Suomi on paras maa erityisesti äideille.
Se, että Suomi on vasta 6. paras paikka yrityksille, sitä yritetään parantaa metropolihallinnolla tai kuntauudistuksilla.
Nyt esitellyssä metropolihallintoesityksessä oli mielenkiintoinen fakta. Metropolihallinto hallitsisi maankäyttöä ja rakentamista. Tällä tavoitellaan tehokkuutta kaavoitukseen ja halvempia asuntoja. Molemmat tärkeitä elinvoiman kannalta.
Jonkinlainen valuvika esityksessä tällä hetkellä on.
Se ilmoittaa tarpeekseen kerätä alueen kunnilta 3-3,5% veroja. Vantaalla tämä tarkoittaisi 146 - 170 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Vantaan maankäyttö käyttää 176 miljoonaa euroa maankäyttöön ja rakentamiseen. Eli jos suunnitelmat pidetään sellaisena kuin ne ovat, eikä niistä enää voi juurikaan tinkiä, joku muu maksaisi tuon puuttuvan osan 7 - 31 miljoonaa euroa.
Helsingin osalta tilanne on vielä mielenkiintoisempi. Siellä maankäyttö ja rakentaminen käyttää 658 miljoonaa euroa (ei siis sisällä investointeja). Metropoliveroa kerättäisiin 474 meur - 553 meur, ylimääräistä katettavaa jää siis 105 - 184 miljoonaa euroa.
Tai sitten toimintaa tehostetaan tuolla summalla. Lähinnä Helsingissä, lähinnä omalla toimialalla. 184 miljoonan euron tehostaminen 658 miljoonan euron kuluista tarkoittaa 28 %. Se on melkoinen organisatorinen haaste.
On tietenkin mahdollista, että Financial Times olisi selvityksiä oikeammassa listatessaan Helsingin euroopan kaupungeista toiseksi parhaimmaksi.
Tai Economist Intteligence Unit, joka määritteli Helsingin maailman 8. parhaaksi kaupungiksi.
Muistissa on vielä Monoclen kannanotto Helsingin erinomaisuudesta. Ylivoimatekijänä Tukholmaan ja Kööpenhaminaan on suhteet itään. Tämä tosin oli aikana ennen Krimin uutta statusta geopoliittisessa maailmassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)