Lotta: me oltiin Tarjan kanssa Tikkurilan kirjastossa. Siinä vieressähän on se iso talo. Musta tuntuu että se on joku virasto. Mä luulen että näin ihan oikean virkamiehen, se tuli sieltä virastosta. Sillä oli salkkukin! Knallia sillä ei ollut. (Selitys: lähipiirissä ei ole ketään virkamiehenä työskentelevää; virkamiehen tyypittely on Knallista ja Sateenvarjosta).
Mutta kyllä on työlästä kääntää elämä, teot ja ajatukset työasennolle. Sähköpostit: pitääkö niihin vastatakin. Miksi päivät ei voi mennä vain kahvia juodessa aurinkoisella terassilla!
Keittiön ikkunasta tervehtii ruusut. Hope for humanity . Istutin myös Astrid Lindgrenin. Etsinnässä on nyt tuoksuvia ruusuja. Ihmiskunnan toivo on upea ja ylväs ja kaunis (kuten ihmiskuntakin) mutta ei tuoksu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti