tiistai 7. tammikuuta 2014

Helsingistä ja Guggenheimista

          Kuva Bilbaon Guggenheimista täältä.

Helsinki, rakas naapurimme, tuottaa paljon kulttuuria. Erityisen paljon sitä tuotetaan suurissa yksiköissä; ooppera, kansallisteatteri, kaupunginorkesteri ja keskustakirjasto muutamina esimerkkeinä. Pääkaupungilla on suurempi kulttuurituottajan viitta harteilla kuin esimerkiksi Vantaalla, mutta selkein erottava tekijä Vantaan ja Helsingin kulttuurituotannossa näkyy kaupunkikuvasta. Isoa ja komeaa. Laitosta.

Vantaalla taas  pieni on kaunista.

Guggenheim -hanke istuu Helsingille siis hyvin. Isoa ja komeaa.

Helsingin uusi kulttuurijohtaja Stuba Nikula otti kantaa Guggenheimiin toteamalla sen olevan ensisijaisesti elinkeinopoliittinen hanke. Ja sellaisena hyödyntävän koko aluetta, ei pelkästään Helsingin kaupunkia. Jos vain Vantaa ja Espoo ymmärtäisivät tämän ja osallistuisivat rahoitukseen.  !!

Guggenheim epäilemättä olisikin elinkeinopolitiikkaa. Se ei kuitenkaan ole mikään peruste jakaa kustannuksia. Helsinki ei ole osallistunut Kehä III kunnostamisen rahoituskustannuksiin. Helsinkiläisen valtiovarainministerin aikana hanke ei edennyt tuumaakaan, vaikka hyöty koko alueelle on Guggenheimiin verrattuna moninkertainen.

Helsinki seisoo harvinaisen tukevalla maanomistuspohjalla, 60 % kaupungin maa-alasta on sen omassa omistuksessa. Tietäen maan arvon pääkaupunkiseudulla voi äkkiä vetää johtopäätöksen, että Helsinki on varsin varakas. Siitä huolimatta käsi on ollut naapurikuntiin ojossa tälle maalle rakennettaessa. Esimerkiksi keskustakirjastoa olisi pitänyt Helsingin toiveiden mukaisesti myös Vantaan ja Espoon rahoittaa.

Pääkaupunkiseutujen kuntaliitoksia perusteltiin helsinkiläisten puolelta mm. sillä, että 'päästäisiin eroon surkuhupaisasta kisailusta yritysten pääkonttoreiden sijoituspaikaksi.' Tällä ilmeisimmin viitattiin siihen, että kaikki pääkonttorit eivät nyt ja tulevaisuudessa haluakaan sijoittua Helsingin kaupungin alueelle, mikä on siis surkuhupaisaa.

Elinkeinopoliittisesti pääkonttoreiden tasainen sijoittuminen on optimaalista. Alue kehittyy tasapuolisesti, verot jakautuvat tasaisesti.

Mutta näköjään elinkeinopolitiikka on sen verran laaja käsite, että siihen voidaan vedota vähän niin ja näin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti