keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Metropolia ja selvitystä

Kävimme pääsiäisen aikaan pääsiäiskokkojen alueella eli pohjanmaalla. Oulaisista 10 minuuttia Haapavedelle päin on kylä nimeltä Annonen. Se on ihmisten keskustelussa 'syrjässä' . Syrjässä siksi, että vaikka matka on lyhyt kilometreissä ja ajassa, välillä ei ole asutusta. Oulainen (7884 asukasta) ja Haapavesi (7372 asukasta) haluavat molemmat oman uimahallin. Jos Vantaalla olisi uimahalli tuolla tiheydellä, niitä olisi 26 kpl (nyt niitä on 3 kpl). 26 uimahallia Vantaalla olisi tuhlausta. Miten se ei siellä pääsiäiskokkoalueella ole? Koska 'keskustat' ovat etäällä ja välillä ei asu ihmisiä. Syrjäisyys on subjektiivinen kokemus.

Oulaisten ja Haapaveden kannattaisi optimoida. Rakentaa kaksin verroin komeampi uimahalli Annoseen, puoliväliin. Ja kaavoittaa väljää matalaa asuntotuotantoa, ja yksi yhteinen päiväkoti ja yksi yhteinen koulu. Mutta, sehän olisikin sitä, mitä kuntaliitoksilla haetaan. Hyvä idea vääränkuosisessa paperissa, ei missään tapauksessa!

Metropolialueella ei mietitä uimahalleja. Maankäyttö ja liikenteen järjestäminen tasapuolisesti koko aluetta hyödyntävällä tavalla on suurin haaste. On kestämätön yhtälö, että hyvätuloiset muuttavat ulommalle kehälle, ja ruuhkaliikennejärjestelyt jäävät muille. Ihmisten asuvat missä ja miten haluavat. Mutta metropolialueen kuntien pitäisi osallistua samassa määrin koko alueen rakentamiseen. Näin ei ole tapahtunut, tämän takia mietitään kuntaliitosmalleja tai metropolihallintoa. Metropolihallinto maksaa. Yleisesti kunnissa on linja keskittyä palveluiden tuottamiseen hallintoa minimoimalla. Raskaimmassa metropolihallinnon mallissa kolmiportainen hallinto olisi jo todella massiivinen.

Kahdeksan ulomman kehän kuntaa ilmoitti liittyvänsä, ainakin selvittävänsä liittymisen. Tämä ei ratkaisisi maankäytön ja liikenteen ongelmia ilman metropolihallintoa ja/tai verotulojen tasausta. Mutta lähtö selvitykseen olisi vapaaehtoinen, mikä lienee sen suurin etu.
Helsinki haluaa Espoon ja Vantaan kolmiodraaman. Erilaisia suurkuntia on maailmalla paljon, mutta niillä ei ole vahvan peruskunnan päätäntämallia. Käytännössä suurkunta meillä tarkoittaisi lähialuehallintoa kunnan sisälle. Ja koska maankäytön ongelmat olisivat edelleen ulommalla kehällä, tarvittaisiin myös metropolihallintoa.

Samasta syystä Helsingin ja Vantaan yhdistyminen ei ole optimaalista. Palveluiden järjestämisessä Vantaa hyötyisi, jos se tehtäisiin Helsingin tiheän kaavan mukaan. Ehkä 23 uutta uimahallia. Tai kirjastoa (kirjastoja on Helsingissä 38 kappaletta ). Palvelisiko tämä kaupunkilaisten etua? Ei, koska alati paisuva julkinen sektori jähmettää elinkeinoelämää. Toisaalta suurhelsinki voisi karsia palveluitaan notkean Vantaan tasolle. Niin voisi. Mutta tuskin sitä tekee.

Vantaa on kaupunkikokona ihanteellinen. Tarpeeksi suuri kehittämään, tarpeeksi pieni pitämään demokratian toimivana. Vantaa itse ei tarvitse kuntaliitoksia, edes osakuntaliitoksia. Mutta alueen kehittäminen tarvitsee. Esimerkiksi lentokentän sijainti pitäisi hyödyntää nykyistä paljon paremmin.
Maankäyttö herättää paljon tunteita. Ja keskustelua. Alue tarvitsee vähemmän alueen keskinäistä kilpailua. Enemmän sitoutumista kaikille tärkeisiin tavoitteisiin, elinvoimaiseen metropoliseutuun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti